Pitkästä aikaa...

Pitkästä aikaa taas blogilla.En tiä minne se aika on menny, on ollu kait sitte muuta puuhaa. Matkalla on sattunu yhtä ja toista, mut jätetään ne historiaan. tosin saatan pitää option palata ja tehä juttu jostain...ehkä. Koskaan ei voi sanoa ei koskaan. Tänään on siis 9.2.2018. Sairaslomalla, ku ruoto sanos taas et lepii lepii. Kokeillaan ma uudestaan. Olen siis työtön tällä hetkellä, se vituttaa huolella. on kaatunu jo rauniotki päälle, ei vaan seinät. Aktiivisesti oon hakenu duunii, mut ei. Kiitos Sipilän ( hemmetisti kirosanoja) olen joutunu sellaselle typerälle kurssille et opin hakeen töitä, oon käyny kurssin aikasemmin, mitään hyötyä ollu, vaan rahastusta koko paska. Joo saattaa tuntua et oon vihanen kokoaika, ku kiroon, mut harmittaa niin vietävästi ku ei pääse töihin vaikka haluis. en oikeesti oo kiukkunen kokoaika. Olen sitten alkanu suunnitteleen yrittämistä. Joo ei oo hetken päähänpisto vaan oikeasti selvitelly asioita ja tehny laskelmia. että mitä? No kotileipomoa meinasin. On karttunu matkan varrella taitoja sillä saralla, ja jotku on niitä kehunuki.Alotus vaatii kauheasti uskallusta ja lähteä tekeen. Kun sais osa-aikaisen duunin niin vois osapäivä yrittää. se ois ideaali. Jatkan selvittelyä. Toivottavasti tää toteutuu joskus.